Kommenttilootassa aiemmin mainitsemani lahiomaisen sairastamistilanne eteni vauhdilla ja toivon syrjasta kiinnipitaminen on vaihtunut surutyohon ja hautajaisjarjestelyihin. Appeni nukkui lyhyen sairastamisen jalkeen pois huhtikuun 18.paiva. Timo ennatti onneksi viela hetkeksi isansa vierelle, mutta kesa ja paluumme on taas hitusen yksinaisempi.
![jotainstaraa[at]yahoo.com](http://4.bp.blogspot.com/_iEogbmFpsYI/SPuYTE8q3gI/AAAAAAAABY0/jvrLaIRQFJk/S220/IMG_0381,pieni.jpg)
18 comments:
Otan osaa. Mietinkin jo mita teille kuuluu, nyt kun ollaan taalla Seattlen maisemissa kaymassa. Olet ollut mielessa. Toivon teille voimia.
Kiitos Monsteri.
Missas pain hengailette taalla ja oletteko maisemissa viela pitkaankin?
Lämpimät surunvalittelut koko perheellene.
Osaanottoni surunne keskellä
Sirkku
Voi, otan osaa suruunne...
Lämmin osanottomme.
Voimia jokaiseen päivään
t. Riitta & co.
(Keski-Suomesta)
Olen pahoillani menetyksestänne.Voimia!
Osanottomme koko perheeltä.
Voi, otamme osaa perheenne menetykseen. Paljon voimia ja suuri lämpöinen halaus!
Sooloilija, Sirkku, Tootsi, Riitta & Co., Yaelian, Anna ja Karkki, kiitos kaikille lohduttavista sanoistanne.
Otan osaa.
Kiitos Stello.
Osanottoni ja lampimat terveiset myos Chicagosta.
Marianne
Kiitos Marianne, terkkuja taaltakin!
Otan osaa.
Otan osaa.
Jaksamisia sinne teille kaikille.
Syvimmät osanottoni. Ymmärrän hyvin tuon lauseesi paluustanne ja sen yksinäisyydestä. Tiedän tarkalleen miltä se tuntuu.
Ulkomaanvuosiemme aikana on monta asiaa muuttunut, ikuisesti.
Voimia teille kaikille.
Lampimat kiitokset Nina, Satu ja Jaana.
Post a Comment